Pirkanmaalaisen FM-kuuntelijan viimeinen mahdollisuus
Etäkuuntelupiste Kasnäsiin!?
Jouni Keskinen, Pirkkala, Marko Weck, Lempäälä
Heinäkuun puolivälissä 2016 FM-kuuntelijoiden WhatsApp-ringissä havaittiin uusi kuuntelija. Kuka kumma lokaili asemia FMLISTiin Kasnäsistä? Oliko sataman hotellialueella joku kuuntelemassa? Yagi-antennia ei ainakaan mökkikylässä havaittu. No ei se siellä ollutkaan. Olimme kuitenkin sopineet julkistavamme uuden kuuntelupaikan vasta kesän FM-kauden päätteeksi kun uuden etäkuuntelupisteen käytöstä olisi enemmän kokemuksia. Kun me molemmat etäkuuntelijat olimme tredxkiläisiä, ajattelimme että Kasnäsin lokausten peditiontunnukseksi sopisi /NÄS.
Suomalainen radiotoimilupapolitiikka on tehnyt FMDX-kuuntelun harrastamisen Pirkanmaalla lähes mahdottomaksi. Kun periaatteena on antaa käyttöön kaikki vapaat FM-radiotaajuudet, jos vain joku niitä hakee, ei vapaita taajuuksia kaukaisempien asemien kuunteluun enää juuri tahdo olla. FM-kuuntelijat Tampereen seudulla on näin pakotettu etsimään kuuntelupaikkaa muualta, mistä vapaita taajuuksia yhä löytyy. Kuunteluretkiä onkin tehty lähinnä Ahvenanmaalle. Niiden ajoittaminen on Es-kelien satunnaisen luonteen takia kuitenkin vaikeaa. Paremman mahdollisuuden pidempiaikaiseen kuuluvuuden tarkkailuun tarjoaisi pysyvämpi etäkuuntelupiste. Teknisesti sellaisen rakentaminen on tullut viime vuosina mahdolliseksi.
Mistä paikka etäkuuntelupisteelle?
MWE oli jo useana kesänä testaillut etäkuuntelua Global Tunersin avulla Aitooseen rakennetun etäkuuntelupisteen kautta. Perusongelmat alkaen langattomien nettiyhteyksien vaihtelevista nopeuksista olivat siis selvillä. Marko oli myös selvitellyt eri etelä- ja lounaisrannikon alueiden potentiaalia etäkuuntelupaikaksi vertailemalla paikallisia FM-bandejä ja vapaiden taajuuksien määriä. Kun Ahvenanmaa ja ulkosaaristo suljettiin pois hankalien kulkuyhteyksien takia, valikoitui optimialueeksi Kemiönsaaren eteläosa. Se päihitti esimerkiksi Hankoniemen vapaiden taajuuksien määrissä. Niinpä tarkemman selvittelyn kohteiksi valikoituivat Taalintehdas, Dragsfjärd ja ennen kaikkea eteläisin paikka ilman lauttayhteyttä eli Kasnäsin saari, joka on vuodesta 2011 ollut yhdistettynä mantereeseen lähes 500 metrin pituisen Lövön sillan kautta. Myös Kasnäsistä lauttayhteyden päässä olevia saaria Örötä ja Vanötä selviteltiin, mutta ne todettiin hankaliksi.Muutenkin juuri paikan löytäminen etäkuuntelupisteelle osoittautui projektin hankalimmaksi vaiheeksi. Jo kesällä 2015 olimme pariinkin otteeseen lähdössä Kemiönsaareen, mutta kaikki mahdolliset paikat osoittautuivat tarkoitukseemme kelpaamattomiksi. Oli suojelukohteita, jonne antennimaston rakentaminen ei onnistunut, eivätkä myöskään alueen matkailuyrittäjien normaalit palvelut sopineet budjetiltaan pitkäaikaiselle etäasemalle. Edellisen kesän intensiivisen etsimisen jälkeen Marko oli jo luovuttamassa, ja jättikin asian vakaumuksensa mukaisesti kokonaan Taivaan Isän käsiin. Omin voimin optimaalisen paikan löytäminen alkoi tuntua mahdottomalta. Marko saikin viimein uuden idean, kun perehtyi vielä vähän alueen karttoihin. Kemiönsaaren eteläosissa veneilyyn liittyvä yritystoiminta on alueen pääelinkeinoja. Veneitä on runsaasti ja talviaikaan ne tarvitsevat säilytyspaikan. Niinpä alueen rakennuskannasta suuri osa on erilaisia venehalleja. Keväällä 2016 yhteydenotto paikalliseen veneilyalan yrittäjään tuotti vihdoin lupaavan vastauksen.
Niinpä heinäkuun ensimmäisenä tiistainaamuna starttasi Pirkkalasta täyteen pakattu auto ja kaksi FM-dixaria kohti tuntematonta.
Etäkuuntelupisteen rakentaminen
Matka Tampereelta Kasnäsiin ei ole aivan lyhyt. Google Mapsin mukaan reilu 240 km ja käytännössä pakollisten pysähtymisten kanssa vähintään 3 ja puoli tuntia. Söderlångvikin kartanossa nautitun kevyen lounaan jälkeen kurvasimme määränpäähän kello yhden tienoilla.Ensivaikutelma paikasta oli lupaava. Hallin sivuun rakennettu lisärakennus, jota edellinen omistaja oli ilmeisesti käyttänyt jonkinlaisena kesäasuntona. Uudella isännällä tila oli käyttämättä. Katolla näkyi jopa mastoputkenpätkä. Sisältä löytyi sopiva tila laitteille, jonka yläpuolella oli läpivientien kannalta lupaava tuuletusräppänä. Vilkaisu maastoon paljasti lounaassa meren lahden ja puita suurempia maastoesteitä ei muutenkaan näyttänyt olevan etelän puolella.
Sesonkikiireitä valitteleva isäntä lähti jatkamaan töitään ja jätti meidät pohtimaan antennin pystyttämistä. Hallista löytyivät hieman lyhyet tikkaat, joilla kuitenkin onnistuimme keplottelemaan katolle. Ensimmäisen tenkkapoon aiheutti katon syrjään kiinnitetty maston pätkä, jonka nokkaan ajattelimme laittaa kääntömoottorin. Mastoputki paljastui kuitenkin auttamatta liian paksuksi roottorin kiinnitykselle. Marko oli onneksi valmistautunut reissuun hyvin. Auton perästä löytyi vielä toinen mastoputki ja sivutukivarret, joilla masto saatiin pystytettyä paksumman maston viereen. Aikaa operaatio kuitenkin vei, mutta lopulta katolla killui kääntömoottorin ja noin 3 metrin maston nokassa 8-elementtinen horisontaaliyagi.
Mastoon kiinnitettiin vielä mastovahvistin, joka säädettiin hyvin pienelle. Alas päästyä oli edessä kääntömoottorin, antennin ja vahvistimen kaapelien selvittäminen ja läpivienti tuuletusräppänästä sisälle laitetilaan. Varsinaisen laitearsenaalin eli PC:n, kahden virittimen ja antenninkääntäjän ohjausyksikön kokoaminen käyttökuntoon sujui varsin nopeasti. Systeemin testaaminen kuitenkin vei aikansa. Vielä vaadittiin käynti katolla ja kääntömoottorin kytkentöjen korjausta. Tabletilla ja kännykkäyhteydellä testattiin etäkuuntelua Global Tunersilla ja nettiyhteyden toimivuutta. Lisäksi kokeiltiin järjestelmän toimivuutta vikatilanteessa kun virta katkaistiin GSM-pistorasialla.
Mukaan otetulla Sony XDR-GTK:lla otettiin muutamia Spectral Scan -kuvia Kasnäsin FM-bandistä eri suunnista ja todettiin ULA-alueen olevan todella tyhjä Tampereeseen verrattuna. Lopulta uskalsimme pyytää myös isännän paikalle etä-QTH:n esittelyyn. Suhtautuminen pitkään kestäneeseen urakointiimme oli kauttaaltaan positiivista. Isännän mielestä antennimmekin oli pienempi kuin hän oli etukäteen ajatellut. Kun yhteystiedot oli vaihdettu, tuunattiin radioiden filtterit optimaalisiksi ja tehtiin vielä viimeiset testit. Auton perä huomattavasti keventyneenä suuntasimme täyden työpäivän päätteeksi Kasnäsin satamaan katsomaan ilta-aurinkoa ja kalliita purjeveneitä. Valitettavasti kaikki ruokapaikat olivat jo kiinni, joten nälkäiset FM-kuuntelijat saivat vatsan täytettä vasta pari tuntia myöhemmin Piikkiön ABC-aseman Hesessä.
Etäasemaa testaamaan
Kasnäsin etäkuuntelupiste koostui siis kesällä 2016 katolle roottorin päähän mastoon asennetusta 8-elementtisestä H-pol yagista sekä Triaxin mastovahvistimesta. Katolta sisään kulkivat antennin koaksiaali ja kääntömoottorin johdot. Sisällä antennisignaali jaettiin vahvistimen verkkolaitteelta kahteen radioon. Sisällä olivat Markon modifioimat kaksi Technics ST-GT630 viritintä, niitä ohjaava pöytä-PC sekä antenninkääntäjän ohjausyksikkö. Tietokoneella hoidettiin mm. kahta Global Tuners nodea, joiden avulla Technics-virittimiä voitiin etäkäyttää netin yli. Koneella hoidettiin myös molempien virittimien audion striimaus nettiin. Myös antenninkääntäjän ohjausyksikkö oli modifioitu tietokoneella käytettäväksi ja netin yli ohjattavaksi. Tietokoneessa oli myös etäkäytettävä ohjelma molempien radioiden audion tallentamiseen suoraan etäkoneen kovalevylle. Lisäksi etäohjausta varten koneeseen oli asennettu sekä Teamviewer- että VNC-ohjelmistot, joilla konetta voitiin hallita netin yli ja esimerkiksi siirrellä tallennettuja äänitiedostoja kuuntelijoille.GSM-pistorasian avulla laitteiden virta voitiin vikatilanteessa katkaista kännykällä. Tätä varten tietokone piti konfiguroida niin, että virran palattua katkoksesta se kykeni käynnistymään itsekseen, muodostamaan nettiyhteyden ja käynnistämään kaikki etäkäyttöön tarvittavat ohjelmat. Koko systeemin kannalta kriittinen internet-yhteys oli hoidettu tavallisella 3G-nettitikulla.
Technicsin radioille on useampi viritystapa käytettävissä. Pääasiallisin käyttöliittymä on siis Global Tuners, jolle on ollut saatavissa myös epävirallinen Android-sovellus. Radioita voi myös virittää Jürgen Bartelsin Stationlistillä. RDS Spy -dekooderiohjelmistolla näkee etä-Technicsin RDS-tiedot, mutta sillä voi antaa taajuudenvaihtokomentojakin – tosin RDS Spy:n käyttöliittymä ei ole paras mahdollinen tähän tarkoitukseen. Lisäksi Technicsien ohjaukseen on puhelimella tapahtuvaa mobiilikäyttöä varten kehitetty yksinkertainen nettisivuun perustuva käyttöliittymä. Radion reaaliaikaiset tilatiedot näkee myös kätevästi nettisivunmuodossa.
Global Tuners sisältää itsessään audion striimauksen, mutta koneeseen on asennettu ohjelmistot paria vaihtoehtoista striimausmenetelmää varten. Näistä Unreal on ylivoimainen, koska sillä saa hyvälaatuisen audion hyvin lyhyellä viiveellä – käyttötuntuma on kuin istuisi radion vieressä paikan päällä. Silloin kun kaista netissä ei riitä, vaihtoehtona on myös AAC+striimaus, jolla dataa kulkee vähemmän, mutta kompromissina saa silti useimmiten kohtuullisen lyhyen viiveen ja hyvän äänen laadun. AAC+:n on saanut toimimaan puhelimellakin, toisin kuin Unrealin.
Kasnäsin etäkuuntelupiste saatiin vihdoin toimintaan kesällä 2016, mutta sitä ei ole kasattu nopealla aikataululla hetken mielijohteesta, vaan toimintakonseptia on ideoitu ja tarvittavaa tekniikkaa haalittu kokoon jo useamman vuoden ajan. Ajatus ja tavoite etäasemasta on kytenyt mielessä jo toistakymmentä vuotta. Marko oli kehittänyt Technicsin virittimille PC-ohjaustekniikkaa jo vuodesta 2006. Ensimmäinen Technicsin virittimistä olikin ohjattavissa tietokoneella netin kautta keväällä 2011 ja kokonaista ohjaus-PC:tä eli ”remoteboxia” päästiin testaamaan 3G-nettiyhteydellään kesällä 2012. Systeemin toinen ST-GT630 -viritin saatiin modifioitua kesällä 2014 ja roottorin modifiointi valmistui alkukesäksi 2015.
Etäsysteemi on pyritty rakentamaan mahdollisimman pienillä kustannuksilla, ja siinä on hyödynnetty jo käytettävissä ollutta laitteistoa mahdollisimman paljon. Toimintakuntoon saattamiseksi on kuitenkin pitänyt hankkia yhtä ja toista tarvittavaa, joten lisäkustannuksilta ei ole voinut välttyä. Hankinnat on tehty useiden vuosien ajalla. Lopputulos on materiaalien ja komponenttien kustannuksiltaan varsin edullinen. Remoteprojektiin ei ole sijoitettu suuria rahavaroja, mutta aikaresursseja sitäkin enemmän. Niinpä jos projektin kokonaisarvoa tutkitaan, se onkin monin kerroin arvokkaampi kuin etäkuuntelulaitteistot, jotka on ostettu vain rahalla. Tämän etäkuuntelulaitteiston toiminnan mahdollistavat useat ”custom made” ohjelmistot, joita ei kaupan hyllyiltä ole saatavissa. Systeemisuunnittelulla, ohjelmistosuunnittelulla ja ohjelman kehityksellä on hintansa ja arvonsa.
Remoteboksin toimintaa testattiin ”kotikentällä” Pirkanmaalla vuosien 2012–2016 aikana. Ensimmäinen PC-aihiomme sanoi sopimuksensa irti viime talven aikana. Kun Aitoossa talven yli testauksessa ollut remoteboksi noudettiin keväällä huoltoon Kasnäsiä silmällä pitäen, se ei enää pysynytkään päällä vakaasti. Pölyjen imurointi ei riittänyt, vaan piti nopeasti löytää korvaava Remoteboxi 2.0. Uuden koneen pystytys vei muutaman päivän aikaa, ja sen toimintavakautta piti testata riittävä aika, ennen kuin laitetta saattoi edes harkita etäpaikkaan vietäväksi. Näin oltiinkin jo lähestymässä juhannusta.
Jo Käsnäsiin lähtiessä oli tiedossa uusi ongelma, mitä ei ensimmäisten vuosien aikana modifioiduilla Technicseillä ollut. Sähkökatkon jälkeen Technicsit eivät enää menneetkään välttämättä päälle, vaan jäivät herätevirtatilaan. Tässä tilanteessa niitä ei pysty käyttämään, ennen kuin joku käy painamassa virran päälle. Ongelma tiedostettiin todennäköisesti pahimmaksi vaikeudeksi etäsysteemin käytössä ja arvasimme tämän oikein; tästä oli meille harmia loppukesästä, kun paikan isäntää piti pyytää useammankin kerran käymään painamassa radiot päälle. Ongelman poistamiseksi on suunnitelmana lisätä erillinen Arduino-kortti, jolla voidaan releiden kautta hoitaa radiot päälle ja pois etänä.
Ilman kunnollisia ulkoisia 3G-antenneja pelkkä 3G-tikku nettiyhteytenä toimii käytännössä hyvin vain taajamissa, jossa tukiasemat ovat lähellä. Maalla kauempana tukiasemista saattaa 2G EDGE -verkko olla liian vahva signaaliltaan 3G:n signaaliin verrattuna. Käytännössä yhteys voikin ajoittain pudota 2G EDGE:lle. Etäkuuntelussa tiedonsiirtonopeudelle on vaatimuksena käytännössä 3G. Yhteydessä tärkeintä on upload-nopeuden tasaisuus, jotta audiostriimi ei katkeilisi ollenkaan. Kasnäsin nettiyhteyden suhteen odotuksemme olivat korkealla, ja ensimmäiset 1½ kk netti toimikin hyvin. Upload ei tosin ole ollut aina riittävän tasaista, eli katkoksia audioon on silti tullut silloin tällöin. Elokuun lopulla Kasnäsissä alkoivat nettiongelmat. Vajaan parin viikon ajan nettiyhteys putosi usein 2G EDGE:lle. Toisaalta jo parin ensimmäisen nettiongelmapäivän jälkeen virittimien käynnistysongelma puolestaan hävisi, ja jokaisesta GSM-pistorasialla tehdystä systeemin uudelleenkäynnistyksestä virittimet selviytyivät päällä olevina aivan normaalisti.
Ensimmäinen sähkökatko oli Kasnäsissä vasta 6.9. ja sähköt olivat poissa 56 minuuttia iltapäivällä. Kasnäsin sataman nettikamerasta on katko myös helppo varmentaa, sillä kamerakuva ei ole silloin nähtävissä. Radioillemme tuo katko oli liikaa, sillä sen jälkeen ne olivat menneet herätevirtatilaan, joten paikan isännän apua taas tarviittiin – kiitos on enemmän kuin paikallaan myötämielisestä suhtautumisesta! Toinen sähkökatko, kestoltaan 42 minuuttia, tapahtui 8.9. vuorokauden viimeisellä tunnilla. Tällä kertaa molemmat radiot palautuivat aivan normaalisti, ja tämän jälkeen myös netti on toiminut 3G:nä.
Kasnäsin tropopotentiaali
Hyvältä tropokuuntelupaikalta edellytetään ainakin kolmea asiaa: Vapaata horisonttia ilman maastoesteitä kuuntelusuunnassa, mahdollisimman paljon vapaita taajuuksia ja merellistä sijaintia. Kaksi ensimmäistä ovat yleisesti hyvältä FM-kuuntelupaikalta vaadittavia ominaisuuksia, mutta sijainti meren rannalla liittyy nimenomaan tropoon kelimuotona. Tropokelin edellyttämä inversio eli ilmakerrosten välinen lämpötila- ja kosteusero esiintyy selvästi voimakkaampana merenranta-alueilla kuin sisämaassa.Kasnas täyttää tropokuuntelupaikalta vaadittavat maantieteelliset ominaisuudet paremmin kuin hyvin. Antenni näkee puunlatvojen tasolla horisonttiin kuuntelusuunnissa, eikä idän ja lännen välillä ole liiemmin mäkiä tai muita maastoesteitä matalissa tulokulmissakaan etenevien radioaaltojen tiellä. Kasnäsin suurin vahvuus ilmenee kuitenkin verrattaessa Kemiönsaaren eteläkärjen ULA-bandia Tampereen seudun vastaavaan.
Oheisessa kuvassa on päällekkäin esitettyinä XDR-GTK-ohjelmalla piirretyt spectral scan -kuvaajat Kasnäsin ja Pirkkalan ULA-bandeista 87,5 – 108 MHz yagi-antennin osoittaessa suuntaan 210 astetta. Piikit asteikolla osoittavat radioasemia ja niiden korkeudet asemien voimakkuuksia. Kuvaajat eivät ole täysin yhdenmukaisia. Pirkkalassa käytössä ei ole ollut mastovahvistista ja lisäksi Pirkkalan kuvaaja on tehty elokuussa, jolloin kesän Seuraradiot (93,4, 96,4 ja 101,6) eivät enää olleet äänessä. Kasnäsin kuvaajassa Seuraradioiden piikit näkyvät taajuuksilla 90,4 ja 93,8. Lisäksi radioiden tietokoneohjaukseen käytettävä Arduinon mikrokontrolleri generoi piikin taajuudelle 96,0.
Valtava ero kuvaajissa Kasnäsin hyväksi erottuu jo ensisilmäyksellä. Pirkkalan kuvaajassa piikkejä eli radioasemia on moninkertainen määrä ja niiden signaalinvoimakkuudet ovat selvästi suurempia. Kuvaajiin on piirretty vaakaviivat 35dB signaalitasolle, joka vastaa hyvin RDS-tasolla kuuluvaa asemaa, johon autoradion automaattihaku pysähtyy. Tuon signaalitason paikallisasemista kaukaisemmat tropoasemat eivät yleensä nouse yli ja Es-asematkin vain hyvin harvoin. Etelä-lounaan suunnassa tällaisia paikallisasemia on Kasnäsissä 7-8 kappaletta eli lähinnä Turun Kaarinan maston suuritehoisimmat asemat. Pirkkalan bandscanissa yli 35dB:n tason ylittäviä asemapiikkejä on 32kpl! Jos raja laskettaisiin n. 25dB:iin, eli RDS-tasoisiin asemiin, näyttäisi suhdeluku Kasnäsin hyväksi olevan vieläkin selvempi.
Käytännössä tämä tarkoittaa moninkertaista määrää DX-kelpoisia taajuuksia kuunneltavaksi Tampereen seutuun verrattuna. Tampereella edes lähelle vastaava määrä vapaita taajuuksia oli viimeksi käytössä 90-luvun taitteessa ennen Radio Novan aloittamista. Analogiaksi voi hyvin ottaa Etelä-Suomen ja Lapin kuunteluolosuhteiden erot AM-puolella, mutta siinä missä keskiaaltobandi on vähitellen tyhjentynyt euroista, täyttyvät Etelä-Suomen taajamissa viimeisetkin vapaat FM-taajuudet lähiasemilla.
Kasnäsin väljempi bandi vaikuttaa myös vastaanottimelle asetettaviin vaatimuksiin. Kapeita filttereitä ei tarvitse käyttää niin usein ja koska erittäin voimakkaita lähisignaaleja ei ole, vastaanottimelta ei vaadita äärimmäistä signaalinkestoa. Myös esivahvistinta voi näin ollen käyttää vapaammin pelkäämättä yliohjautumista. Niinpä Kasnäsin FM-bandilla kuuntelu on yhä mahdollista perinteisten virittimien suotimilla tai huonosti signaalia kestävillä digiTV-tikku-SDR:illä, kun taas Tampereen seudulla FMDX-kuunteluun vaaditaan modifioitu Sony XDR-F1HD.
Heinäkuu ja suurin osa elokuusta olivat tänä kesänä vaisua tropoaikaa. Tarvittavia pitkäaikaisia korkeapaineita ei kohdalle osunut. Heinäkuun kolmannen viikon helteillä todettiin Kasnäsissä kohonneet voimakkuudet Ruotsin rannikon asemilla Tukholmasta Kalmariin. Rannikon kaikki SR:n alueohjelmat kyllä kuuluivat RDS-tasolla, mutta ilman vertikaaliyagia suunta ei tarjonnut paljoa kuunneltavaa. Muutamana aamuna ja aamupäivänä noteerattiin myös tallinnalaisten hyvä kuuluvuus. Niistä erityismaininnan ansaitsee Markon 28.7. kuulema uusi suomenkielinen 92,4 SSS-Radio. Hankalalla taajuudella lähettävä kolmen ässän asema teki samalla ensiesiintymisensä Suomessa.
Todellinen osoitus Kasnäsin tropopotentiaalista saatiin lopulta 25-26 elokuuta hurjilla supertropoilla, jolloin aiemmat tropoennätykset laitettiin uusiksi vuorokauden aikana monta kertaa. Kasnäsistä päästiin tropolla aina Kroatian Zagrebiin ja yli 1600 km etäisyyslukemiin, mutta optimaalinen sijainti aiheutti sen, että kauempana rannikosta samat asemat kuulleet pääsivät nokittamaan pituusennätyksissä. Nämä suomenennätystropot ansaitsevat kuitenkin tarkemman analyysin omassa jutussaan.
Meteorivälähdyksiä
Vapaat taajuudet ovat varsin merkityksellisiä myös meteorikuuntelussa. Tämä on näkynyt siiinä, että molemmat etäradiomme ovat napanneet varsin usein tyhjillä taajuuksilla ollessaan RDS-koodin vain hyvin lyhyen aikaa kuuluneista meteoriheijastuksista. Tällaista ei enää juurikaan ole tapahtunut viime vuosina Pirkanmaalla! Selityksenä on se, että sisämaassa ei enää ole riittävän vapaita taajuuksia, joille radion voisi jättää lojumaan leveällä kaistalla, jolloin RDS:llä olisi moninkertaisesti paremmat mahdollisuudet irrota. Kasnäsissä voi meteorikuunteluakin vielä harrastaa, jos tähän on viitseliäisyyttä. Kovinkaan ihmeellistä audioon asti ei Kasnäs-tiimi loppukesän meteoreilta kuullut, mielenkiintoisimpana ehkä 92,2 MDR 1 Radio Sachsenin ID 7.8. ennen varsinaista Perseidien meteorisadetta. Mieleen jäivät myös tsekit 93,7 Helax ja 103,0 Krokodýl, jotka kyllä kuuluivat useilla bursteilla //nettistriimiin verraten, mutta ideittä jäätiin.Kokemuksia Es-keleiltä
Heinäkuun alussa, Kasnäsin etäasemaa pystytettäessä, oltiin jo Es-kesän puolivälissä. Kesäkuu oli ollut suhteellisen hyvä kelikuukausi. einäkuussa 2016 kelejä saatiin kuitenkin odottaa ja siitä tuli heikoin heinäkuu moneen vuoteen. Ainoastaan puolen kuun tienoissa saatiin pari kelipäivää, eikä kelien suunta silloinkaan ollut toivotuin. Huonon heinäkuun jälkeen elokuu pääsi taas yllättämään. Heti kuun alussa pieniä kelejä saatiin lähes päivittäin ja vielä puolen kuun jälkeenkin muutama avaus. Monet elokuun keleistä tosin olivat lyhytkestoisia ja epästabiileja, joten keleille osuminen ja varsinkin uusien asemien kuuleminen vaati tuuria.Seuraavassa Es-kelipäiväkirja Kasnäsin horisontista.
10.7. Italoavaus
Viiden päivän odottelun jälkeen saatiin lopulta ensimmäinen mainittava Es-avaus Kasnäsin etäasemalla. Samalla voitiin todeta, että systeemi pelasi myös keleillä ja RDS-koodeja napsahteli hyvin myös Es-asemilta. Vain noin kolmen vartin avaus tarjosi asemia ensin Italiasta Abruzzon alueelta, sitten vähän laajemmin Pohjois-Italiasta, siirtyen aivan lopuksi Ranskaan. JKZ:lle kelien mukavin nappaus oli Tampereella varatun taajuuden 92,2 Radio Magenta samannimisestä pikkukaupungista Milanon läheltä.14.7. Iso Venäjä-Ukraina-avaus Mustanmeren kaakkoislaidalle ja Itä-Ukrainaan
Tämä oli heinäkuun isoin kelipäivä Kasnäsissä. Keskipäivän jälkeen melkein kolmen tunnin keli Itä-Ukrainan ja Azovan meren poikki Krasnodarin seudulle, josta asemat tulivat noin 10 asteen sektorista. MUF 108 suurimman osan ajasta ja saaliina lukuisia pieniä venäläisketjuasemien releitä paikallismainoksin. Sitten parin tunnin tauko, jonka aikanakin tosin nousi yksittäisiä asemia, joista kuriositeettina voi mainita päivän kaukaisimman eli 90,1 Radio Mayak –lähettimen Groznista Tsetseniasta. Parempi puolen tunnin nousu vielä puoli kahdeksan jälkeen, jolloin asemia tarkasti Krasnodarin suunnasta.15.7. Turkin Samsunia, kriminalisteja ja yksi italo
Seuraavana aamuna keli jatkoi suoraan edellisillan suunnasta eli Krasnodarista. Puolen päivän jälkeen UTC keli kääntyi noin 10 astetta länteen ja osui Mustanmeren etelärannalle Turkin Samsuniin. Sieltä monet asemat kuuluivat suhteellisen stabiilisti lähes kaksi tuntia, paikoin RDStasolla. Varsin pian turkkilaisten kanssa alkoi kuulua myös saman suunnan asemia Krimiltä. Hyvin lyhyeksi hetkeksi keli aukesi myös Italian suuntaan, josta JKZ:n luureihin osui erikoinen Etelä-Tirolin saksankielinen Die Antenne 100,8 Brennerin solasta. Aseman tunnistusta helpotti italialainen PI-koodi.Sitten alkoikin synkkä heinäkuun jälkipuolisko, jonka ajalle ei osunut yhtään mainittavaa Es-avausta. Elokuun alkaessa tilanne kuitenkin muuttui.
2.8. Benelux, Ranska ja Gijonia Biskajanlahden yli
Elokuun alkaessa oli jo lähes luovutettu Es-kelien suhteen, mutta heti toinen päivä Essi lähti uuteen nousuun. Jo aamupäivällä MWE noteerasi lyhyen noston Sveitsiin 90,3 GRRIFin muodossa ja illalla porukka pääsi isolle mutta hyvin epästabiilille Benelux-kelille. Idit olivat tiukassa mutta MWE onnistui saalistamaan pari minitehoista privaattia, 107,9 Midvliet FM:n Hollannista ja 107,8 Radio Melindan Belgiasta. JKZ kyttäili taajuudella 103,6 Belgian Club FM:ää kun tasatunnilta taajuudelle nousikin komeasti Cadena 100, Gijonista Pohjois-Espanjasta, mutta vain ketjuidillä. Etelärannikon SDR-kuuntelijat kaivoivat tallenteiltaan myös Asturiasin privaattiasemia.5.8. Yöllä Adrianmerta, päivällä Ranskaa ja illalla heikkoa Kreikkaa
Suomen aikaa oltiin jo reilusti toista tuntia 5. päivän puolella kun JKZ kelitekstarin herättämänä vääntäytyi kuulolle yökeleille. Ihan hukkaan ei yönousu mennyt sillä italiasta irtosi Jounille uutena 91,1 Vera FM, Bomba (CH). Pidempään kuulolla ollut MWE kuuli italoiden lisäksi myös muutaman yö-kroaatin.Yökelin jälkeen päiväkeli oli odotettavissa. Nyt se saatiin Ranskaan, josta asemia tuli parin tunnin ajan laajalta alueelta. Moni ranskis jäi RDS-tunnistetuksi, mutta muutamia idejäkin osui kohdalle. Jounilla mieleenpainuvimmat 97,4 Radio Montblanc Alpeilta, hauskasti idaillut 90,2 RAJE Avignon ja ensimmäistä kertaa Suomessa noteerattu 97,7 RTL2 Nantes. Illalla oli vielä nihkeä avaus Pohjois-Kreikkaan ja Makedoniaan sekä toista yötä peräkkäin myös sekalaista yökeliä Balkanin suunnalle.
6.8. Italokelit kesäkokous-banquetin aikana
Lauantai oli SDXL:n kesäkokouspäivä ja moni FM-kuuntelija istui iltaa Messilän banquetissa ja huutokaupassa ilmeisen intensiivisen italoavauksen aikana. Ohjelman loputtua kiiruhdettiin JMN:n mökille ja läppäriyhteydellä Kasnäsista kuului italokelin loppu, jolta mieleen jäi mm. Radio Parsifalin RDS taajuudella 91,9.Tämän jälkeen elokuussa saatiin muutamia pieniä Es-avauksia mm. 14.8 I/F, 18.8 D/Benelux –kelit.
23.8. Italoja ylös-asti-päällekkäin ja epästabiilisti
Vielä elokuun loppupuolelle osui yksi MUF108 kelipäivä tosin ehkä huonoimpaan mahdolliseen suuntaan eli Italiaan. Tuloksena oli asemia päällekkäin nopeasti vaihtuen ja bändin tukkeutuminen. JKZ:lle kelien ainut uusi nappaus oli 103,0 Radio Incontro Pesarosta. MWE:lle tarttuiuutena 92,9 Radio Radio.
Tarkemmat lokit:
Kasnäsin kesän 2016 Es-loki.
Syksy 2016: Suomenennätystropot ja syyskuun kaikkien aikojen Es-kelit
***
Lopuksi vielä kiitos etäasemamme vuokraisännälle. Ilman hänen apuaan ja myötämielisyyttään etäkuunteluprojektin toteuttaminen Kasnäsin kaltaiseen optimipaikkaan olisi jäänyt vain haaveeksi.
